Savolaisuus on makuasia

Savolaisuus on makuasia #tastesavo

Savolaisuus on makuasia-hankkeen avulla lähiruoan arvostusta halutaan nostaa erityisesti tulevaisuuden kuluttajien eli lasten, nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa. Paikallisten ymmärrystä halutaan lisätä siitä, ettei ole tarvetta lähteä ”Kallavettä kauemmaksi kalaan”. Hanke päättyy 2021 loppuun.


Pohjoissavolaisen lähiruoan tunnettuutta halutaan kasvattaa niin, että Pohjois-Savo tunnetaan paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti puhtaan ja laadukkaan ruoan ja raaka-aineiden tuottajana. Lähiruoan tunnettuuden paraneminen nostaa lähiruoan arvostusta ja parantaa tietoa sen saatavuudesta, ja siten saattaa kasvattaa sen kysyntää ja käyttöä. Tämän hankkeen pääasiallinen tavoite on tuoda pohjoissavolainen gastronomia esiin ja näkyville maakunnan omien asukkaiden ja toimijoiden keskuudessa, ja tuoda se myös konkreettisesti ja osallistaen maistettavaksi ja koettavaksi. Samalla on mahdollista parantaa Pohjois-Savon omien tuottajien ja toimijoiden mahdollisuuksia kehittyä ja menestyä. Tavoitteena on myös lyhentää lähiruoan matkaa pellolta ruokapöytiin, tuoda näkyvyyttä tuottajille, kehittää yhteistyötä ja tukea verkostoitumista eri toimijoiden välillä. Lisäksi maaseutuyrittäjille tarjotaan uutta tietoa Kuopion alueen European Region of Gastronomy (ERG) -statuksen tuomista uusista yhteistyömahdollisuuksista sekä toimintamalleista.


Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet tiivistettynä

Paikallisten raaka-aineiden ja pohjoissavolaisen ruokakulttuurin tunnetuksi tekeminen lapsille, nuorille, ikääntyville ja maahanmuuttajille (esim. kouluruokapajat)


Lisätä pohjoissavolaisten tuotteiden ja raaka-aineiden tunnettuutta sekä tiedottaa ERG-juhlavuoden tapahtumista, toiminnasta, yhteistyöstä ja mahdollisuuksista paikallisille asukkaille ja paikallisille yrittäjille (esim. katunäkyvyys)


Kehitetään ja integroidaan alan oppilaitosten toimintaa ERG:n mukaisiin toimenpiteisiin (esim. tutustumiskäynnit tiloilla)


Viedään tietoa lähiruoasta kuntien päättäjille ja tiedotetaan kuntien mahdollisuudesta hakea koulujakelutukea (sis. maito- ja maitotuotteet sekä hedelmä- ja vihannestuotteet)


Toteutusaika, toimenpiteet ja tavoitteet

Hankkeen kantava teema on "osallistaminen". Osallistamalla tuodaan yhteen alueen ruoka-alan toimijat ja paikalliset asukkaat, mukaan lukien erityisryhmät kuten koululaiset, maahanmuuttajat ja ikääntyvät. Osallistaminen saattaa sisältää yhteisölliset ruokahetket ikääntyvien keskuudessa, pop-up ravintolat epätyypillisissä paikoissa tai esimerkiksi tilavierailut paikallisten tuottajien luona. Tahtotilana on saada eri ikäiset pohjoissavolaiset asukkaat kiinnostumaan paikallisista raaka-aineista ja lisätä heidän tuntemustaan paikallisista tuotteista ja raaka-aineista. Eri toimijoiden kohdatessa voi yhteistyössä syntyä uusia innovaatioita ja toimintamalleja, jotka voivat jalostua uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi Savolaisuus on makuasia suunnittelee ja toteuttaa tiedotusaineistoja suomalaiseen ja paikalliseen lähiruokaan liittyen. 

Savolaisuus on makuasia -hankkeen toteutusaika on 1.10.2019 - 31.12.2021 ja se on saanut rahoituksen EU:n maaseuturahastosta (paikallinen hanke). Savonia ammattikorkeakoulu Oy on hankehallinnoija ja hankkeen osatoteuttajat ovat: Savon ammattiopisto (Sakky) www.sakky.fiYlä-Savon ammattiopisto (Ysao) www.ysao.fi Palvelualan Opisto Kuopio (PAOK) www.paok.fi  ja Savonia-ammattikorkeakoulu www.savonia.fi  

Osallistaen paikalliset raaka-aineet tunnetuksi!

Leikki-ikäisille sekä heidän kanssaan toimiville lähiruokaa ja paikallisia raaka-aineita tehdään tutuksi esimerkiksi valmistamalla välipaloja perhekahviloissa yhdessä perheiden, leikki-ikäisten lasten ja muiden asiasta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa. Välipalapajoissa voidaan käyttää jo valmiita välipalareseptejä (alla) tai kehittää täysin uusia, terveellisiä lähiruokavälipalareseptejä. 


LATAA LEIKKI-IKÄISTEN RESEPEJÄ TÄSTÄ tai katso "Lähiruokaa Pohjois-Savossa: Materiaaleja ja aineistoja" -kohdasta. 


Katso leikki-ikäisille suunnatut välipalavideot KalPan maskotti Ruusterin, Misse-Kissan ja Hallitonttu Hilima Haepakan kanssa TÄÄLTÄ.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä lähiruoan arvostusta tulevaisuuden kuluttajien eli lasten ja nuorten keskuudessa. Lähiruoka voi näkyä koululounaalla, mutta huolestuttavan iso osa pohjoissavolaisista lapsista ja nuorista jättää koululounaan kokonaan syömättä tai syö vain osan koululounaan ateriaosista. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tekemän kouluterveyskyselyn (2017) mukaan esimerkiksi yläkoulussa (8. ja 9. lk), lukiossa (1. ja 2. v) ja ammatillisessa koulutuksessa olevista pohjoissavolaisista nuorista lähes 30 % ilmoitti ettei syö koululounasta päivittäin.

Lähiruokaa (vihannekset, marjat ja hedelmät) voitaisiin käyttää kouluissa enemmän mm. välipaloina ja tähän tarkoitukseen kunnat voivat hakea EU:n kouluhedelmätukea. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tuki on huonosti tunnettu ja lukukautena 2017-2018 siitä jäi käyttämättä peräti 90 %. Savolaisuus on makuasia -hankkeen kautta tiedotetaan kuntia ja kuntien päättäjiä tästä ERG-teemaan sopivasta ja paikallisia tuottajia esiin nostavasta tuesta. 


Suunitellut osallistavat toimenpiteet koululaisten kanssa ovat: 

  • Alakoulujen kouluruokapajat
  • Yläkoulujen lähiruoka-aiheiset vierailut
  • Koululaisille teetätetyt materiaalit, esimerkiksi reseptit 

Savolaisuus on makuasia voi järjestää myös muita lähiruoka-aiheisia tapahtumia kouluilla. Esimerkkinä Kuopion alueen lähiruokaviikko 5. - 9.10.2020, jolloin lähiruokapäivänä to 8.10.2020 Servica Oy tarjosi lähiruokalounaan kaikissa Kuopion alueen toimipisteissään ja Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijaruokalat painottivat paikallisia raaka-aineita. Viikolla Savon ammattiopistossa ruokalista vaali pohjoissavolaista ruokaperinnettä ja Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käyttämä Antell Round -ravintola tilasi leipää ja vihanneksia paikallisilta tuottajilta. Palvelualan Opisto Kuopio (PAOK) on myös mukana tekemässä lähiruokaa tutuksi alueella. Palvelualan Opisto Kuopiolla vietettiin ensimmäistä lähiruokapäivää jo 15.9 tiistaina ja toista lähiruokapäivää heillä vietetään itsenäisyyspäivän alla 4.12. Lähiruokapäivänä siten tehtiin lähiruokaa tunnetuksi myös koululaisille mutta aiheesta tiedotettiin myös yleisemmin. Neulamäen koululle kutsuttiin esimerkiksi lehdistön edustajia tutustumaan lähiruokalounaaseen ja sekä YLE että Savon Sanomat uutisoivat aiheesta. 


Lataa yläkouluille ja alakouluille suunnatut reseptit TÄSTÄ.


Yläkoululaisia on houkutellut Savolaisuus on makuasia -hankkeen kanssa yhteistyössä myös Suomen yksi suosituimmista tubettajista, Roni Bäck. Roni vieraili Kuopiossa syksyllä 2021 ja vierailusta syntyi video kouluruokailusta yläkoululaisille. Videon näet Roni Bäckin YouTube -kanavalta


YLE TV1 Uutiset Itä-Suomi 8.10.2020

Savon Sanomat -artikkeli 8.10.2020 (vain Savon Sanoman tilaajille) 

Hankeessa halutaan huomioida myös Pohjois-Savoon tulleet maahanmuuttajat tärkeinä tulevaisuuden kuluttajina, jotka usein kuitenkin saattavat jäädä lähiruoka-aiheisen tiedotuksen ulkopuolelle. Maahanmuuttajille lähiruoasta ja lähiraaka-aineista tiedotetaan myös osallistaen työpajoissa. Palvelualan Opisto Kuopio (PAOK) toteuttaa työpajat yhdessä oppilaidensa kanssa. Kokkiopiskelijoiden ja maahanmuuttajien kanssa järjestetään yhteisiä ruokatapahtuma (3 kpl), joissa valmistetaan ruokaa lähiraaka-aineita suosien. Valmistettu ruoka myydään paikallisille raaka-ainekustannuksien kattamiseksi. Yhdessä tekeminen toimii myös kotouttamistoimintana ja perehdytyksenä paikalliseen kulttuuriin.


LATAA TYÖPAJOJEN RESEPTIT TÄSTÄ tai katso "Lähiruokaa Pohjois-Savossa: Materiaaleja ja aineistoja" -kohdasta. 

Kotona asuvaa ikääntynyttä väestöä pyritään aktivoimaan osallistuttamalla heitä sosiaalisiin ruokailutilanteisiin, jotka takaavat monipuolisen aterian ja tuovat mielekästä ohjelmaa päiviin. Osallistavat ruokailutilanteet voivat olla esimerkiksi lähiruoan ympärille rakennettuja kimppalounastapaamisia yhdessä paikallisten ravintoloiden kanssa. Savolaisuus on makuasia rakentaa ja pilotoi myös Lounasseuraa -toimintamallin, jossa paikalliset ravintolat järjestävät ikääntyneille lähiruokaa ja perinteisiä ruokalajeja sisältäviä lounaita esim. kerran viikossa (lounas maksullinen). Tarvittaessa osallistujille järjestetään kimppakyytejä tapaamisiin ja saattajia lounashetkiin osallistuville ikääntyneille. Lue blogi: Yhteisöllinen ruokahetki siirtolapuutarhan siimeksessä

Sosiaalista kanssakäymistä korostava ruokailutilanne voi olla ikääntynyttä aktivoivaa toimintaa, mikä heijastuu hyvinvointiin laajemminkin kuin pelkän ravitsemustilan kautta. Ravitsemuksellisten tarpeiden lisäksi ruoan tulee vastata myös emotionaalisiin, kulttuurisiin ja  sosiaalisiin tarpeisiin (Suominen M ja kumppanit. Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010). Ikääntyville kuluttajille jaetaan myös tietoa lähiruoasta, paikallisista raaka-aineista ja ruokasuosituksista. 

Lisätietoja ikääntyvien terveyttä edistävästä ruokavaliosta löytyy esimerkiksi uudesta Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta suosituksesta "Vireyttä seniorivuosiin - ikääntyneiden ruokasuositus", jonka voi lukea täältä.  Jo toteutetuista toimenpiteistä voidaan mainita esim. yhteisöllinen ruokailutapahtuma, joka järjestettiin ja pilotoitiin 3.7.2020 Virranniemen siirtolapuutarhalla. 

Reseptejä ikäihmisten Lähiruokatreffeiltä löydät TÄÄLTÄ

Jos kiinnostut järjestämään lähiruokatreffit alueellasi, voit vilkaista aiemmin järjestettyjen tilaisuuksien ohjekirjan, esimerkkejä ja lisätietoja TÄÄLTÄ

Lähituottajilla tarjotaan mahdollisuutta lähteä tuotteistamaan tilavierailuita tuotteiksi, mainostamaan omaa tilaa ja suoramyyntiä tai kehittämään lähituotteiden helpompaa saatavuutta kuluttajille sekä ammattilaisille.

Esimerkkejä toimenpiteistä lähituottajien toiminnan tueksi ja lähituottajien osallistamiseksi: 

  • Erilaiset koulutus- ja verkostoitumistilaisuudet. Esimerkkinä Makua lautaselle -webinaari 27.10.2020; avoin kaikille ruoka-alan toimijoille: elintarviketeollisuus, alkutuotannon jalostajat, julkinen sektori ja ravintolat
  • Lähiruoka pop up -tapahtumat kauppakeskus Matkuksessa joka kuukausi. Hanke tarjoaa esittely- / myyntipaikat lähituottajille maksutta Matkuksessa
  • Yhteistyötilaisuude opetus- ja/tai ammattikeittiöiden kanssa
  • Tilavierailut: oppilaat viedään tutustumaan lähituottajien tiloille tai lähituottajat käyvät oppilaitoksissa esittelemässä toimintaansa. 

Hanke pyrkii myös tiedottamaan kattavasti mm. tastesavo.fi -sivustolla siitä, mistä lähiruokaa voi ostaa. Sivustolta löytyy esimerkiksi paikalliset REKO-renkaat ja myös yritys- ja palveluhaku. Hanke myös toteuttaa lähituottajaesittelyjä esimerkiksi lyhyin videoin TasteSavo:n Facebook-sivuilla. Lähituottajille mielenkiintoisia linkkejä ja verkostoitumispaikkoja kuten esimerkiksi Forest Foody (www.forestfoody.fi) ja Tilalta.fi pyritään hyödyntämään myös lähituottajien eduksi ja lähtiuottajien kanssa työskennellessä. 

Myös alueen oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuutta maakuntamme gastronomiasta lisätään heille suunnatuilla osaamisen kehittämistoimilla ja yleisesti myös tiedottamalla lähiruoasta ja läheltä tulevista raaka-aineista ja esimerkiksi lähiruoan tuottajista. Tätä työtä voidaan tehdä esimerkiksi viemällä opiskelijoita vierailulle lähituottajien tiloille tai tuomalla lähituottajat vierailulle oppilaitoksiin. Myös hankkeen osatoteuttajaoppilaitokset: Savon ammattiopisto (Sakky), Ylä-Savon ammattiopisto (Ysao), Palveulalan Opisto Kuopio (PAOK)  ja Savonia-ammattikorkeakoulu sisällyttävät lähiruokatietoutta alan opintoihin mahdollisuuksien mukaan. Teema tuodaan opetukseen mm. ravitsemisalan opinnoissa teemaan perehtymällä käytännössä lähiruokamenun tai tuotteen suunnittelun ja valmistuksen kautta.

Esimerkkejä jo toteutuneista toimenpiteistä: 

  • Osatoteuttajien yhteisesti järjestetty Kuopion alueen lähiruokaviikko 5. - 9.10.2020, jolloin lähiruoka näkyi voimakkaasti oppilaitosten opiskelija - ja/tai opetusravintoloissa 
  • Opiskelijoille on tiedotettu kevään ja kesän 2020 aikana Savolaisuus on makuasia -hankkeesta, ERG -merkistä ja näihin liittyvistä toiminnoista ja tapahtumista
  • Oppilaitosten omat lähiruokapäivät (esim. Ysao 8.3.2020) ja oppilaitosten opetussuunnitelmaan sisällytetyt lähi- ja luomutuotteiden käyttö ja saatavuus opintojaksot (esim. Sakky)
  • Tilavierailut joko niin, että opiskelijat vierailevat lähituottajien luona (esim. Ysao 23.9.2020) tai niin, että tuottajat vierailevat oppilaitoksissa (esim. Savonia ja Pesolan Pihviliha 8.10.2020) 

Lataa oppilaitoksissa kehitettyjä reseptejä TÄSTÄ

Lähiruoka ja vastuullisuus

Pohjois-Savossa on rikas ruokakulttuuri, joka perustuu puhtaisiin, paikallisiin raaka-aineisiin, laajaan alkutuotantoon, pitkiin perinteisiin sekä savolaiseen elämäntapaan. Päättäjät ovat keskeisessä roolissa, kun päätetään kuntalaisille tarjottavan ruoan laadusta, ruoan raaka-aineiden alkuperästä sekä siitä, miten ruokapalvelut tuotetaan. Kunnassa laadittavat ruokapalvelua koskevat linjaukset aina kuntastrategiasta lähtien määrittelevät lopulta sen, mitä päiväkotilasten, koululaisten tai vanhusten lautasilla on tarjolla. Päätöksiä tehtäessä tulee huomioida myös luomutuotteet, koska lähiruoka on parhaimmillaan luonnonmukaisesti tuotettua.  

Julkinen sektori on merkittävä ostaja ja näin ollen myös merkittävä alueiden elinvoimaisuuden ylläpitäjä ja kehittäjä. Erinomaiset paikalliset raaka-aineet ja elintarvikkeet on mahdollista saada kuntalaisten lautasille julkisessa ruokapalvelussa ilman lisäkustannuksia. Uudistunut koulujakelutuki mahdollistaa myös paikallisten marjojen, hedelmien ja vihannesten käytön lisäämiseen päiväkodeissa ja kouluissa.   

Jotta alueen ruokapalveluissa voidaan lisätä paikallisten raaka-aineiden käyttöä, tulee ruokaketjun kaikilta toimijoilta löytyä oikea tahtotila. 

  • Kunnassa tulee tehdä strateginen linjaus ja ohjeistus oman alueen ruokatuotannon hyödyntämisestä. 
  • Ruokapalvelun ostajan (kunnan) ja ruokapalvelun tuottajan väliseen palvelusopimukseen tulee kirjata tavoite paikallisten tuotteiden käytöstä ja käytön lisäämisestä.  
  • Kaikkien ruokaketjun toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä ja sitoutua yhteistyön kehittämiseen.  
  • Hankintoihin liittyvän työn on oltava pitkäjänteistä ja suunniteltua. Sen on oltava taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti kestävää. 

KOULUJAKELUTUKI 

Koululaisten ja päiväkotilasten maitotuotteiden sekä hedelmien ja vihannesten kulutusta on tuettu EU:n varoista elokuussa 2017 uudistuneella koulujakelutuella. Koulujakelujärjestelmän tavoitteena on lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten edistäminen. Tuettavien tuotteiden valinnassa on huomioitu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositukset sekä mahdollisuus valita kotimainen ja paikallinen vaihtoehto. Luomutuotteille myönnetään korkeampaa tukea, jolla kannustetaan kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämiseen Suomen hallitusohjelman ja 1.9.2020 julkistetun kansallisen julkisten hankintojen strategian mukaisesti. Suomessa julkisen sektorin ruokapalveluissa luomun osuus tulisi olla 25 % vuonna 2030.​

Koulumaito- ja kouluhedelmätukeen ovat oikeutettuja lapset ja nuoret päiväkodeissa, perusopetuksessa, toisen asteen opetuksessa ja lukioissa. Tukea voi hakea koulut ja päiväkodit omistava organisaatio tai toimittajahakija.

Koulumaitotuen tukikelpoisia tuotteita ovat

  • rasvaton maito ja piimä – tuki 0,18 euroa/litra
  • rasvaton luomumaito ja -piimä – tuki 0,36 euroa/litra
  • jogurtit, viilit ja rahkat (maitoainesosan osuus vähintään 90 %,) – tuki 0,10 euroa/kilo maitoainesosalle
  • juustot (rasvaprosentti enintään 17 %, ei tuore- ja sulatejuustot) – tuki 0,72 euroa/kilogramma
  • Maidon ja piimän tulee olla D-vitaminoitua.

Kouluhedelmätukea voi hakea syyslukukaudella 2020 1.8.–31.10.2020 toimitetuista tuotteista ja kevätlukukaudella 2021 1.2.−31.7.2021 toimitetuista tuotteista.Tukikelpoisia tuotteita ovat tavanomaisesti tai luonnonmukaisesti tuotetut herne, kurkku, lanttu, porkkana, tomaatti, omena, valkokaali ja marjat (herukat, mansikka, mustikka, puolukka, vadelma) sekä näiden marjojen marjasekoitukset. Kevätlukukaudella myös appelsiini, banaani, klementiini ja mandariini (mukaan lukien satsumat ja tangeriinit) ovat tukikelpoisia. Ruokavirasto maksaa tukea tavanomaisesti tuotetuista tuotteista 65 % arvonlisäverottomasta kilohinnasta ja luonnonmukaisesti tuotetuista tuotteista 75 % arvonlisäverottomasta kilohinnasta. https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/tuet-ja-kehittaminen/koulujakelutuet/ 

Ruokapalvelujen ulkoistaminen on strateginen valinta. Ostopalvelujen hankinnan strateginen johtaminen edellyttää kunnalta selkeää näkemystä siitä, mitä tavoitteita palveluhankinnan avulla halutaan saavuttaa. Tarvitaan myös osto-osaamista ja tahtoa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Ostopalveluja tulisi myös osata sopimuskauden aikana seurata ja kehittää innovatiivisesti ja käyttäjälähtöisesti yhdessä palvelujen käyttäjien ja palvelujen tarjoajan kanssa.

Kunta voi muiden kilpailuttamiseen liittyvien tavoitteidensa lisäksi varmistaa kestävien hankintojen, vastuullisuuden ja aluetaloudellisuuden toteutumisen ruokapalvelujen ulkoistamisen yhteydessä (hallitusohjelman tavoitteet; 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi, tavoite 7). Tämä tapahtuu poliittisen päätöksenteon tuloksena rakennetun hankinta- ja palvelustrategian avulla, jossa nämä asiat huomioidaan ja määritellään. Jo ennen palvelun kilpailuttamista on mietittävä strategian kannalta, millaista kumppanuutta tulevalta palvelujen tuottajalta haetaan ja miten palveluntuottajan halutaan toimivan.

Hankinnassa ja sopimuksen aikana huomioitavia asioista:

  • Kilpailutukseen/tarjouspyyntöön avattava selkeämmin vastuullisuustavoitteet ja strategiat
  • Palvelusopimus on tärkein dokumentti; palvelukuvaus on sopimuksen liite
  • Palvelukuvauksessa määritetään palvelun laatu, vastuut, kohderyhmät, vastuullisuuden tavoitteet (mm. lähi- ja luomuruoan käyttö) sekä laadun toteutumisen mittarit ja seuranta
  • Raaka-aineiden käyttöön ja alkutuotantoon liittyvät ympäristövaikutukset
  • Ruokahävikin vähentäminen ja seuranta
  • Ruoan terveellisyys ja ravitsemus, ruokakasvatus ja ruokakulttuuri
  • Ruoka-aineiden kotimaisuus/lähiruoka/luomu -aste vaatimus
  • Lähituotteiden tai lähiraaka-aineiden määrä, käytön lisäämisen tavoitteet
  • Ympäristövastuut, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
  • Sosiaaliset vastuut, alueen talouteen ja työllisyyteen, yritystoimintaan, palveluiden laatuun, asukkaiden terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristöön ja kestävään kehitykseen, toimiviin markkinoihin ja omavaraisuuteen sekä paikalliseen kulttuuriin ja identiteettiin.
  • Rakennettava yhteistyöverkosto, joka tarjoaa paikallisia tuotteita julkiselle ruokahuollolle
  • Eri hankintamenettelyiden hyödyntäminen ja hankintojen jakaminen pienempiin osiin, jolloin saadaan mukaan isoja ja pienempiäkin tuottajia.

Ruokapalveluhankinnoista voi lukea lisää Lähis-oppaasta http://www.ekocentria.fi/resources/public//sisaltokaruselli/lahiruokaopas2017_ebook.pdf

Miksi lähiruokaa? Lähiruokaa kannattaa suosia muistakin kuin ympäristösyistä. Lähiruoan arvostus on nousussa. Lähiruoalla onkin monia etuja, mutta ympäristövaikutuksiltaan se ei välttämättä ole muuta tuotantoa parempaa. Lähiruoan käyttö edistää paikallisen maataloustuotannon säilymistä, paikallista elinkeinoelämää ja sen etuna on myös parempi jäljitettävyys. Vaikka lähiruoka ei ilmastovaikutusten tai rehevöittävien päästöjen osalta eroa muusta tuotannosta, kannattaa sitä kuitenkin suosia paikallisen tuotannon tukemiseksi. Kun ruoka on jäljitettävissä, tuotannon vastuullisuutta on helpompi arvioida. www.saasyoda.fi

LÄHIRUOKA, LUOMU JA VASTUULLISUUS

Lähiruoka ei ole automaattisesti luomua eikä luomu vastaavasti lähiruokaa. Parhaimmillaan lähiruoka voi kuitenkin olla myös luonnonmukaisesti tuotettua eli luomua. Luomu on kansainvälisesti määritelty ja valvottu tuotantotapa. Luomua tuotetaan EU:n luomulainsäädännön mukaisesti, joka asettaa luomulle tavanomaista tuotantotapaa tiukemmat ympäristökriteerit. Kaikessa ruuantuotannossa ja -kulutuksessa tärkeää on vastuullisuus. Ruuan vastuullisuuteen liittyy sekä ihmisten, eläinten että ympäristön hyvinvointi, terveys ja talous.

Ruokatieto Yhdistys ry listaa lähiruoan valitsemiseksi hyvä perusteet esimerkiksi näin (www.ruokatieto.fi, sivustolta lainattu 13.10.2020): 

  • Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt.
  • Ostamalla lähiruokaa tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria.
  • Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta.
  • Valitsemalla lähiruokaa voi itse vaikuttaa oman alueen ympäristön tilaan. 

Luonnonvarakeskus LUKE taas toteaa lähiruoan olevan trendikästä mutta myös, että 

"Lähiruoka on noteerattu myös poliittisten päättäjien keskuudessa ja se on yksi ruokapolitiikan kärjistä. Vuonna 2013 alkaneen lähiruokaohjelman tavoitteena on muun muassa monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta, kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä ja tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä sekä parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia. " (www.luke.fi, sivustolta lainattu 13.10.2020)

Lähiruokaohjelman voi lukea täällä ja lisätietoja siitä kuten myös lähiruoasta yleiseti löytyy myös Maa- ja metsätalousministeriön www-sivuilta osoitteesta www.mmm.fi/lahiruoka


SAVON MUAN HERKKURESEPTIKILPAILU 9.12.2021

Savon muan herkkureseptikilpailussa 9.12. päästiin maistamaan maistamaan Savon ammattiopiston opiskelijoiden loihtimia uutuusreseptejä, joiden pääraaka-aineena on lähituotteita Pohjois-Savosta. Tapahtumassa estiteltiin myös alueemme lähituotteita: mitä kaikkea Pohjois-Savossa tuotetaan, mitä raaka-aineista voi valmistaa ja mistä niitä voi ostaa. 

Katso kilpailun herkkureseptit TÄÄLTÄ.


 

     

LATAA RESEPTIT PDF-MUODOSSA TÄSTÄ

VÄLIPALAVIDEOT ja -vinkit KalPan maskotti Ruusterin, Hallitonttu Hilima-Haepakan ja Misse-Kissan kanssa nähtävissä TÄÄLLÄ.


NOKKOSLETUT n. 30kpl

Kerää nokkoset puhtaalta paikalta. Huuhdo ja kiehauta, jäähdytä ja painele kuiviksi, leikkaa pieneksi silpuksi. Voit käyttää myös kuivattua nokkosta. Anna taikinan turvota ja paista miedolla lämmöllä.

2                                          munaa
5                    dl                   maitoa tai laktoositonta maitojuomaa
2½                 dl                   Siilin Myllyn lettujauho tai vehnäjauhoja
1                    rkl                  öljyä
1                    tl                    suolaa
1                    l                     nuoria silputtuja nokkosenlehtiä (n. 0,5-1dl ryöpättynä)

Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Vatkaa joukkoon muut aineet. Anna taikinan turvota vähintään ½ tuntia. Paista pieniksi letuiksi.

VINKKI: Kokeile eri yrteillä, eli nokkosen tilalla voit kesällä käyttää itse kasvattamiasi tai torilta ostettuja yrttejä. Silppua ne pieneksi taikinan joukkoon, ei tarvitse ryöpätä. Voit myös käyttää kuivattua nokkosrouhetta, sitä tarvitaan tähän taikinamäärään noin 3 dl tai oman maun mukaan.


VILLIYRTTIPESTO

5 dl                villiyrttejä tai porkkanan naatteja
1 dl                auringonkukansiemeniä
1                    valkosipulinkynsi
1 dl                oliiviöljyä
1                    limetin kuori ja mehu
(1/2 dl            parmesaanijuustoa raastettuna)
ripaus            suolaa
ripaus            mustapippuria

Soseuta kaikki ainekset sauvasekoittimella ja tarkista maku.


Maa-artisokka-omenakeitto | 4:lle alkupala tai n. 12 maisteluannosta

  • 500 g maa-artisokkia
  • 1 pieni sipuli
  • hapokasta omena
  • 2 rkl voita
  • 2 dl omenamehua
  • n. 5 dl kasvislientä
  • 2 dl kuohukermaa
  • pippuria ja tarvittaessa suolaa

Pese ja kuori maa-artisokat ja kuutioi ne. Kuutioi sipuli ja omena ja kuullota ne voissa miedolla lämmöllä. Lisää maa-artisokat ja jatka kuullottamista n. 10 minuuttia. Lisää omenamehu ja noin puolet kasvisliemestä ja anna porista kunnes maa-artisokat ovat kypsyneet. Lisää tarvittaessa kasvislientä. Lisää kerma ja soseuta tasaiseksi. Lisää kasvislientä kunnes keitto on riittävän juoksevaa. Mausta pippurilla ja tarvittaessa suolalla.


Luumuhillo 

  • 1 kg luumuja 
  • 1/2 kg sokeria  
  • 2 dl vettä 
  • 1/2 sitruunanmehu 

Upota luumut kiehuvaan veteen, kuori luumut ja poista kivet. Keitä sokerista, vedestä ja sitruunamehusta kirkas liemi. Nosta luumut liemeen ja keitä miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Kuori vaahto pinnalta ja nosta luumut puhtaaseen lasipurkkiin, kaada liemi päälle ja sulje kansi. Säilytä jäähtynyt luumuhillo jääkaapissa.


Vaniljainen luumuhillo uunissa 

  • 500 g  
  • luumuja  
  • 1½ dl  
  • hillosokeria  
  • 3 tl  
  • vaniljasokeria (tai halkaistu vaniljatanko) 

Pese ja halkaise luumut. Poista kivet ja laita uunivuokaan. Mittaa luumujen päälle hillosokeri ja vanilja. Jos luumut ovat todella kirpeitä, voit lisätä vähän enemmän sokeria. 
Laita tekeytymään 175 asteiseen uuniin (mielellään uunipellin päälle, jos hillo roiskuu) noin 1,5h ajaksi. Sekoittele hilloa pari kertaa uunissa olon aikana. Ota hillo uunista (voit halutessasi vielä vähän muussata haarukalla pienemmäksi), anna jäähtyä 15 minuuttia ja kaada sitten puhtaaseen hillopurkkiin. Anna jäähtyä vielä vähän ja laita sitten hillo tekeytymään jääkaappiin. 


Omar-uuniomenat 

  • 6 omenaa 
  • 6 Omar-makeista
  • 2rkl vettä
  • kanelia koristeluun 

Omar-vaahto 

  • 1/2 pussia (110g)  Omar-makeisia 
  • 2 dl  kuohukermaa 

Valmista ensin vaahto. Kuumenna puolet kermasta pienessä kattilassa tai kasarissa. Lisää Omar-makeiset ja anna niiden sulaa, mutta älä keitä seosta. Sekoita tasaiseksi ja nosta liedeltä. Lisää loput kermasta ja kaada seos toiseen astiaan jäähtymään. Anna seoksen jäähtyä jääkaappikylmäksi. Vaahdota seos kylmänä. Poista omenoista siemenkodat omenaporalla ja aseta omenat uuninkestävään vuokaan. Laita jokaisen omenan sisään Omar-makeinen. Lisää vesi uunivuoan pohjalle. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 25 minuuttia. Koristele omenat halutessasi kanelilla


Luumuinen Pokekakku 
Tässä on syksyn trendikkäin leivonnainen. Nimensä kakku saa taikinaan tökätyistä koloista, joihin valutetaan täyteläistä rommisiirappia. Poke on parhaimmillaan, kun lisäät makusiirapin lämpimään kakkuun ja annat herkun vetäytyä pari tuntia.

TAIKINA (12 annosta) 

  • 225 g voita (pehmeää) 
  • 2 1/2 dl sokeria 
  • 4 munaa 
  • 3 dl vehnäjauhoja 
  • 1 tl leivinjauhetta 
  • 1 (luomu)sitruunan hienoksi raastettu kuori 
  • 1/4 tl suolaa  

ROMMILUUMUT 

  • 500 g tuoreita luumuja 
  • 2 dl tummaa rommia 
  • 1 dl ruokokidesokeria 
  • 1 vaniljatanko halkaistu 
  • ½ tl jauhettu kaardemumma 

KUORRUTUS 

  • 50 g voita (pehmeää) 
  • 1 ½ dl tomusokeria 
  • 200 g maustamaton tuorejuusto (ei kevyt) 

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen ja edelleen vatkaten. Yhdistä jauhot, leivinjauhe, sitruunankuori ja suola. Lisää ne taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Vuoraa pyöreä (Ø 22–24 cm)  leivinpaperilla. Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. Paista 175-asteisen uunin alatasolla 45–50 minuuttia. Varmista kypsyys testaamalla tikulla. Huuhtele ja halkaise luumut, poista kivet. Mittaa kattilaan rommi, sokeri, vaniljatanko ja kardemumma. Keitä luumuja liemessä 10 minuuttia, kunnes ne pehmenevät mutta eivät vielä hajoa. Nosta luumut ja vaniljatanko pois liemestä. Keitä lientä kasaan, kunnes se hieman sakenee - n. 10 minuuttia.  Töki vastapaistettu kakku puulusikan varrella tai vastaavalla työvälineellä täyteen reikiä. Valuta luumulientä (noin 1 dl) tasaisesti kakun reikiin. Anna kakun jäähtyä ja valmista sillä välin kuorrutus. Vatkaa kulhossa nopeasti voi, tomusokeri ja tuorejuusto tasaiseksi. Levitä kuorrutus kakun päälle. Lisää lopuksi luumut. Vinkki Voit kokeilla rommiluumujen sijaan calvadosilla maustettua omenahilloketta (1–2 dl), ja viimeistellä kakun kuorrutuksella. 

LATAA RESEPTIT PDF-MUODOSSA TÄSTÄ

Muikkugalette | 4 annosta

Pohja: 

  • 1 dl ruisjauhoja
  • ½ dl vehnäjauhoja
  • 1 mm suolaa
  • 1 rkl öljyä
  • ¾ dl vettä

Täyte:

  • 150 g perattuja muikkuja
  • 1 mm suolaa
  • 70 g pekonia


Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää öljy. Lisää vielä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Puolita pekonit. Kauli taikina leivinpaperin päällä
pyöreäksi ohueksi levyksi (halkaisija 15cm). Jätä taikinaan n. 3cm:n reunat. Levitä taikinan pohjalle puolet pekoniviipaleista. Asettele muikut pekoniviipaleiden päälle. Ripottele pinnalle suolaa ja levitä loput pekonit muikkujen päälle. Käännä lopuksi taikinan reunat täytteiden päälle. Nosta galette leivinpaperin kanssa pellille. Paista 200 asteessa alatasolla n. 30 min. Tarjoa lämpimänä.

Kukot ovat savolaisen keittiön sydän, niistä tunnetuimpana kalakukko. Mainintoja kalakukosta (Cala Cucu) on mainintoja jo 1770-luvulta, kun Anders Ståhl kertoi “eräänlaisesta pasteijasta, joka on tehty paloitellusta läskistä ja leivottu taikinakuoreen” kuninkaallisille lääkärikollegoilleen. Etelä-Savossa ja Karjalassa kukko tavataan avata päästä leikkaamalla kuten leipää, mutta Pohjois-Savossa on tapana leikata päälaesta kansi pois ja suurentaa näin syntynyttä reikää. Kalakukko valmistettiin usein pitoihin tai evääksi. Arkioloissa se oli tavallinen lauantai-illan ruoka. Lopuksi jäljelle jäivät “liisteet”. Ne tarjottiin sunnuntaiaamuna riisivellin kanssa. Kukkoja leivottiin muustakin kuin kalasta. Täytteeksi on laitettu naudan- ja lampaanlihaa, lanttua, naurista, perunaa, kaalia, sianlihaa, keuhoja, utareita, oravaa, ohra- ja riisiryynejä, silakan- ja sillinpäitä.

Kalakukko kuuluu EU:n nimisuojaa nauttiviin perinneherkkuihin. Fish and pork baked in a rue loaf hyväksyttiin Aito perinteinen tuote (APT)-rekisteriin vuonna 2002. (Ollikainen 2009, s. 99)
 

Muurinpohjavohvelit

  • 2 dl maitoa
  • 2 dl kivennäisvettä
  • 1 kananmuna
  • 2 dl ohrajauhoja
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 2 mm suolaa
  • 50 g juoksevaa margariinia
  • 1 tl leivinjauhetta
  • paistamiseen margariinia
  • tarjoiluun: mansikkahilloa kuohukermaa vaahdotettuna

Sekoita kulhossa maito, vesi, kananmuna, suola ja margariini. Sekoita ohrajauhot, vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää taikinaan. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Voitele kuuma vohvelirauta margariinilla. Annostele taikinaa vohveliraudalle ja kypsennä kauniin ruskeaksi. Tarjoile mansikkahillon ja vatkatun kerman kanssa.


Ohraryynirieska ja munavoi | 4 annosta

  • 300g edellisenä päivänä keitettyä ohrapuuroa
  • tai valmista (eines)
  • 1,5 dl kaurahiutaleita
  • 1 kananmuna
  • 25 g sulatettua voita

munavoi

  • 1 kovaksi keitetty kananmuna
  • 50 g margariinia
  • 1 mm suolaa

Sekoita kaurahiutaleet, kananmuna ja sulatettu voi ohrapuuron joukkoon. Kaada taikina voideltuun uunivuokaan (n. 15cmx20cm). Paista 200 asteessa noin 30 min. Valmista munavoi: kuori kananmuna. Sekoita margariinin ja suolan kanssa sekaisin.


Rukiiset rieskat | 4 annosta

  • 4 dl piimää
  • ½ dl öljyä
  • ½ tl suolaa
  • 1 ½ dl kaurahiutaleita
  • 2 dl ruisjauhoja
  • ½ tl soodaa

Sekoita aineet keskenään kulhossa. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Nostele taikina 8 kekoon pelille, taputtele rieskoiksi jauhotetuin
käsin. Paista 225 asteessa 20-25 min.


Muikkutortillat | 4 annosta

  • 4 tortillalettua
  • 300 g  perattuja muikkuja
  • ½ dl ruisjauhoja
  • 2 mm suolaa
  • voita ja öljyä paistamiseen
  • 4 jääsalaatin lehteä
  • 1 tomaatti
  • ¼  kurkku

 kastike:

  • 1 dl kermaviiliä
  • 2 mm sitruunamehua
  • 2 mm sokeria
  • ½mm suolaa
  • ½ mm rouhittua mustapippuria 1 tl    kuivattua tilliä

Savolainen granola

  • 1½ dl kaurahiutaleita
  • 1½ dl ruishiutaleita
  • ½ dl talkkunajauhoja
  • ½ dl auringonkukansiemeniä
  • 1 tl vaniljasokeria
  • ½ dl juoksevaa hunajaa
  • 2 rkl öljyä
  • 1 dl kuivattuja marjoja

Paista ensin muikut. Sekoita ruisjauhot ja suola keskenään lautasella. Pyörittele peratut muikut ruisjauhoseoksessa. Paista muikut pannulla voi- öljyseoksessa. Huuhdo salaatinlehdet, tomaatti ja kurkku. Pilko sopiviksi paloiksi. Levitä tortillapohjille vihannekset ja paistettuja muikkuja. Lisää vielä kermaviilikastiketta ja kääri wrapiksi. Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita hiutaleet, talkkunajauhot, siemenet ja vaniljasokeri keskenään. Sekoita joukkoon rypsiöljy ja hunaja. Levitä seos tasaisesti uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda noin 20-30 min välillä sekoittaen. Jäähdytä valmis granola. Lisää kuivatut marjat. Tarjoa granola maidon tai jogurtin kanssa.


Ohrainen mansikka-leipäjuustosalaatti  | 4 annosta

  • 5 dl vettä
  • ½ kasvisliemikuutio
  • 1 dl esikypsennettyjä rikottuja ohrasuurimoita
  • pala jäävuorisalaattia
  • 1 porkkana
  • ¼  kurkkua
  • 100 g  mansikoita
  • 50 g leipäjuustoa basilikan lehtiä

kastike:    

  • 2 rkl rypsiöljyä    
  • ½ t kuivattua minttua
  • 1rkl omenaviinietikkaa    
  • ripaus mustapippuria, 1 rkl juoksevaa hunajaa, ripaus suolaa


Kiehauta vesi kattilassa, lisää kasvisliemikuutio sekä rikotut ohrasuurimot. Keitä 20 min. Valuta tarvittaessa lävikössä. Jäähdytä. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja sekoita kastike ohrasuurimoiden joukkoon. (halutessasi voit tarjoilla kastikkeen myös erikseen). Revi salaatinlehdet tarjoiluvadille. Pese ja kuori porkkana. “kuori” porkkanasta kuorimaveitsellä siivuja salaatinlehtien päälle. Huuhtele kurkku ja leikkaa pieniksi paloiksi. Perkaa mansikoista kannat pois, pilko pienemmiksi paloiksi. Leikkaa leipäjuusto kuutioiksi. Ripottele kurkkupalat, mansikat, leipäjuustokuutiot ja ohrasuurimot salaatinlehtien päälle. Koristele basilikan lehdillä.


Penkkivelli 2.0 (tuorepuuro) | 2 annosta

  • 1 dl maitoa (myös kasvimaidot sopivat)
  • 1 dl maustamatonta jogurttia
  • 1 dl kaurahiutaleita
  • 1 dl marjoja (mustikkaa, puolukkaa, herukoita)
  • 2 tl chian- tai pellavansiemeniä
  • 1 rkl  hunajaa

Sekoita kaikki aineet tehosekoittimella sekaisin. Anna vetäytyä jääkaapissa vähintään tunti.


Talakkunavispipuurovaahto | 4 annosta

  • 2,5 dl vettä
  • 1 dl vahvaa puolukkamehua TAI 1 dl puolukoita
  • 3 dl vettä
  • 0,5dl sokeria
  • 1 dl talkkunajauhoja
  • ripaus suolaa

Kiehauta vesi ja mehu, mausta sokerilla ja suolalla. TAI kiehauta vesi,lisää kokonaiset puolukat ja sokeri. keitä 5 min. Vispaa talkkunajauhot kiehuvaan mehuun ja sammuta levy pois. Anna hautua kannen alla 5-10 min. Sekoita tasaiseksi ja jäähdytä. Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi. Vatkaa myös puuro kuohkeaksi sähkövatkaimella. Yhdistä vaahto lopuksi varovasti sekoittaen puuroon. Annostele tarjoilukulhoihin ja koristele talkkunajauhoilla sekä puolukoilla.
 

Savukalahapankorppurullat | 4 annosta

  • 2 dl maitoa
  • 8 kpl hapankorppuja

täyte:

  • 100g maustamatonta tuorejuustoa 1 dl    kermaviiliä
  • 75 g savumuikkusäilykettä tai muuta savukalaa (esim. lohi, särki)
  • 1 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna
  • 2 mm sitruunapippuria

Kaada maito lautaselle. Kasta hapankorput maitoon ja anna vetäytyä tuorekelmun päällä noin 15 min. Valmista täyte. Valuta savumuikkusäilyke liiasta öljystä. Sekoita tuorejuuston joukkoon kermaviili, savumuikkusäilyke, tilli ja sitruunapippuri. Levitä täyte hapankorpuille. Kääri napakaksi rullaksi. Anna rullien vetäytyä jääkaapissa hetki ennen tarjoilua.


Mustikkarättänä mikrossa
taikina

  • 3/4 dl ruishiutaleita
  • 1 mm leivinjauhetta
  • ½ dl mustikoita
  • 1 kananmuna
  • 1 rkl rypsiöljyä
  • 2 tl hunajaa
  • pinnalle mustikoita ja tomusokeria

Yhdistä kuivat aineet keskenään. Sekoita joukkoon mustikat, muna, öljy ja hunaja. Kaada taikina n. 3dl vetoiseen teemukiin. Kypsennä mikrossa (800 W) noin 2 minuuttia. Jatka kypsentämistä kunnes taikina on kypsää. Koristele mustikoilla ja tomusokerilla.


Herukkarättänä | 1 annos

  • 1,5 dl pakastemustaherukoita
  • 2 rkl sokeria
  • 1 tl vettä
  • 4 viipaletta pehmeää leipää

Mittaa mustaherukat, sokeri ja vesi mikronkestävään astiaan. Lämmitä seosta mikrossa kunnes marjoista irtoaa reilusti nestettä (n.2 min, 800 W teholla). Sekoita välillä. Valitse valmistusastiaksi lasi tai pieni jälkiruokakulho ja leikkaa leivistä reunat pois. Leikkaa ensin leivästä astian pohjalle sopiva pala. Kasta palan toinen puoli marjaseoksen nesteessä. Laita kostutettu puoli astian pohjaa vasten. Tee astian sivuseinät vastaavasti. Leikkaa sopiva pala, kostuta marjaseoksen nesteellä ja asettele astiaan kostutettu puoli astiaa vasten.  Lusikoi marjaseos leivillä vuorattuun astiaan. Jätä hieman nestettä talteen. Leikkaa leivästä vielä kansi marjaseoksen päälle ja kaada jäljellä oleva neste leivän pintaan. Laita muovikelmu astian päälle ja aseta sopivan kokoinen paino (esim. säilykepurkki) muovin päälle. Jätä vetäytymään yöksi jääkaappiin. Tarjoile esimerkiksi tuoreiden marjojen, vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

Lähteet: Ollikainen, E., Määttälä, S., Hämäläinen, M. 2009. Savolainen syömälysti. Gummerus Jyväskylä Ollikainen, E. toim. 1978. Savolainen keittokirja, Bertta Räsänen. Savon Sanomain kirjapaino.

Viher-porkkanasalaatti | 20 annosta

  • 0,4 kg luomuporkkanaa
  • 0,4 kg tuorekurkkua
  • 1 ruukkua rapeaa salaattia
  • n 0,25 dl öljykastiketta

Huuhdo, tarvittaessa kuori ja raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi Huuhdo salaatti ja kuivaa ne salaattilingossa tai paperin avulla, leikkaa suikaleiksi. Huuhdo ja leikkaa tuorekurkku pieniksi kuutioiksi. Aseta porkkanaraaste, tuorekurkkukuutiot ja salaattisuikaleet tarjoilukulhoon. Lisää pienesti öljykastiketta kulhoon ja sekoita salaattiin. Reseptin tekijä lehtori Eila Hyttinen, Savon ammattiopisto

Kermaviili-remouladekastike | n 6 henkilölle

  • 2 dl kermaviiliä
  • n 1,5 dl majoneesia
  • tl sinappia
  • n. 0,5 dl sipulia silputtuna
  • 2 pieneksi silputtu maustekurkku
  • 1 kpl raastettua pientä porkkanaa 0,2 dl persiljasilppua hieman suolaa ja sokeria mustapippuria

Valmistusohje Sekoita ainekset keskenään ja anna kastikkeen maustua jonkin aikaa ennen tarjoamista. Reseptin tekijä lehtori Eila Hyttinen, Savon ammattiopisto

Luomuperunasose (n. 25 annosta)

  • 2,5 kg kuorittuja luomuperunoita
  • 2 tl suolaa
  • 1,5 l luomumaitoa
  • 0,150 kg luomuvoita

Lohko perunat ja keitä perunat kypsiksi, tarkista kypsyys esim haarukalla. Kaada vesi pois kattilasta käyttämällä kantta apuna tai kaada perunat siivilään, josta siirrät ne takaisin kattilaa. VARO KIEHUVAA VETTÄ JA KUUMAA HÖYRYÄ Kuumenna maito ja voi toisessa kattilassa. Soseuta perunat perunapusertimella ja aja tasaiseksi sähkövatkaimella Lisää kuumaa maito-voiseosta perunasoseen joukkoon ohuena nauhana Mausta suolalla. Tarkista perunasoseen maku. Aseta perunasose tarjolle kulhoon. Reseptin tekijä lehtori Eila Hyttinen, Savon ammattiopisto

Marjasmoothie 25 annosta, 1,5 dl/ hlö yht. 3,75 l 1,5 l

  • maustamatonta jogurttia 0,5 l
  • mustaherukkaa 1,5 l
  • tuoreitta mansikkaa
  • 3 omenaa 2
  • rkl sokeria
  • 1 rkl kaurahiutaleita tai –lesettä

1. Voit käyttää tuoreita tai pakastettuja mustaherukoita ja mansikkaa. Mikäli käytät pakastemarjoja, anna marjojen ensin sulaa kohmeisiksi tai käytä hetki mikrossa, että ne pehmenevät.

2. Kuori omena ja poista siemenkota. Paloittele omena paloiksi.

3. Mittaa tehosekoittimeen jogurtti, kohmeiset marjat, omenapalat, sokeri sekä kaurahiutale tai kauralese. 4. Sekoita ainekset tehosekoittimella tasaiseksi. Tarjoile heti (mikäli säilytät smoothieta jääkaapissa, se saattaa hieman paksuuntua). Reseptin tekijä lehtori Eila Hyttinen, Savon ammattiopisto

Muikkunugetit (n. 25 annosta)

  • 1,5 kg muikkufileitä
  • 3 tl (15 g) suolaa (kaloihin)
  • 3 kpl kananmunaa
  • 2 dl ruokakermaa
  • 0,4 kg ( n 6 dl )korppujauhoja
  • 0,3 kg ( n 4 dl)
  • ruisjauhoja 0,5 tl
  • (3g) suolaa (jauhoihin)
  • n 1 dl rypsiöljyä
  • 0,100 kg voita

1. Asettele muikkufileet leivinpaperin päälle. Ripottele suola tasaisesti kalafileille.

2. Riko kananmunat ja sekoita ne sekaisin kulhossa kerman kanssa. Sekoita korppu- ja ruisjauhot ja suola. Kaada molemmat seokset laakeisiin astioihin.

3. Kasta muikkufileet ensin kananmuna-kermaseoksessa ja sitten korppu-ruisjauhoseoksessa. Taita kalafile kaksinkerroin ja nosta kalapalat pellille kevyesti öljytyn leivinpaperin päälle. Lisää pinnalle sulatettu voi-öljy seosta.

5. Paista muikkufileitä 225-asteisessa uunissa noin 12- 15 minuuttia, kunnes kalat ovat saaneet rapean pinnan ja hieman väriä

6. Asettele nugetit kauniisti tarjolle laakeaan tarjoiluastiaan

Omenavaahto (n. 15 annosta)

  • 0,6 kg maustamatonta tuorejuustoa
  • 0,5 kg turkkilaista jogurttia
  • 0,5 kg luomu omenahilloa, osa pinnalle koristeeksi
  • 0,4 l vispikermaa
  • hunajaa

Yht. n 2,1 l annos n 1, 4 dl - vaahdota tuorejuusto ja jogurtti - vaahdota toisessa kulhossa vispikerma - lisää tuorejuusto-jogurttiseokseen omenahillo ja hunaja - lisää viimeiseksi vaahdotettu kerma - tarkista maku - annostele jälkiruokakulhoihin ja ripottele päälle savolaista granolaa Reseptin tekijä lehtori Eila Hyttinen, Savon ammattiopisto

Savolainen granola

  • 1 dl ruishiutaleita
  • 1 dl kaurahiutaleita
  • ¼ dl talkkunajauhoja
  • 0,5 tl vaniljasokeria
  • ½ dl fariinisokeria
  • 2 rkl öljyä
  • 1 dl kuivattuja marjoja
  • Yht. n. 4 dl

1. Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita hiutaleet, talkkunajauhot, fariinisokeri ja vaniljasokeri keskenään.

2. Sekoita joukkoon rypsiöljy. Levitä seos tasaisesti uunipellille leivinpaperin päälle.

3. Paahda noin 5-8 min välillä sekoittaen. Jäähdytä valmis granola.

4. Lisää kuivatut marjat. Tarjoa granola maidon tai jogurtin kanssa Reseptin tekijä lehtori Eila Hyttinen, Savon ammattiopisto

LÄHIRUOKAKURSSI MAAHANMUUTTAJILLE, PAOK 3.12.2020 - RESEPTIT

Kirkas järvikalakeitto 17 annosta

1.6kg järvikalaa  
100 g voita
1,5 l hyvää kalalientä
20kpl maa-artisokkaa
6kpl  porkkanaa
2kpl palsternakkaa
4kpl sipulia
10 maustepippuria
2 laakerinlehteä
ruohosipulia
tilliä
(suolaa)

Pese, kuori ja paloittele juurekset.
Sulata kattilassa voita ja freesaa siinä juureksia tovi. Lisää kuumennettu kalaliemi, laakerinlehti ja maustepippuri. Kypsennä juurekset liemessä napakan kypsiksi. Paloittele kala sopiviksi suupaloiksi ja lisää kuumaan keittoon.  Anna hautua 5 minuuttia. Lisää myös hienonnettua tilliä. Maista suola. Nauti hyvän ruisleivän kera

Kasvikset: Maatila Olavi Hiltunen Vuotjärvi

Kala: Kuopion Kauppahalli

Pannupihvit 17 annosta

4kpl sipuli

8kpl valkosipulinkynttä

1 rkl rypsiöljyä

2kg jauhelihaa

4 dl vettä

2dl korppujauhoja

3kpl kananmuna

0,5–1tl suolaa

ripaus mustapippuria

paistamiseen:

0.5rkl voita

0.5rkl rypsiöljyä

Valmistusohje

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota sipulit pehmeiksi. Jäähdytä.

Sekoita kulhossa jauhelihan joukkoon kaikki pannupihvien ainekset. Sekoita jauhelihataikina hyvin. Anna taikinan tekeytyä noin 10 minuuttia. Muotoile taikinasta pihvejä öljytyin käsin. Paista pihvit paistinpannulla
voi-öljyseoksessa molemmin puolin ja hauduta kypsiksi keskilämmöllä.

Karamellisoitu sipuli

6kpl isoa sipulia

50g voita

½dl fariinisokeria

½dl balsamietikkaa

ripaus suolaa

Karamellisoitua sipulia varten leikkaa sipulit ohuiksi renkaiksi. Sulata voi pannulla fariinisokerin kanssa. Lisää sipulit pannulle ja paista niitä niin, että ne saavat väriä. Lisää balsamietikka ja kiehauta. Mausta ripauksella suolaa. Lusikoi sipulit kypsien pannupihvien päälle ja tarjoile pihvit dukkah perunoiden ja tsatzikin kanssa.

Sipulit: Maatila Olavi Hiltunen Vuotjärvi

BlackAngnus pihvikarjanliha: Kuonalan tila Henrik Kähönen Muuruvesi

Herkulliset Dukkah-perunat 17 annosta

2,5kg perunoita

1dl oliiviöljyä

3tl suolaa

5tl savupaprikajauhetta

2 rkl dukkahhia

Leikkaa perunat kuutioiksi, huuhtele hyvin ja valuta lävikössä hyvin.

Lisää perunoiden joukkoon öljy, suola, savupaprikajauhe sekä dukkah, sekoita mausteet hyvin perunoiden kanssa

Paista perunat pannulla, alkuun lämpö voi olla kovempi niin että saat rapean pinnan perunoihin. Tarkista perunoiden kypsyys ja maku. Jälkikypsennyksen perunoille voit tehdä uunissa.

Kasvisruoka: Punajuuripihvit 17 kpl

1 kg punajuuria

1 prk (380/230 g) kikherneitä

2 kananmunaa

200 g Peltolan Blue juustoa

2 rkl kapriksia

¾ tl suolaa

½ tl mustapippuria

Pese punajuuret. Keitä niitä kuorineen, kunnes ne pehmenevät, eli 30–40 minuuttia. Valuta.

Kuori hieman jäähtyneet punajuuret. Käytä kertakäyttökäsineitä tai taloushansikkaita, niin estät käsien värjääntymisen.

Vaihda monitoimikoneeseen leikkuuterä. Lohko juurekset kulhoon ja silppua, kunnes punajuuret ovat hienontuneet.

Valuta kikherneet siivilässä ja huuhtele ne kylmällä juoksevalla vedellä. Kumoa herneet punajuurien sekaan. Soseuta, mutta jätä massaan vähän purutuntumaa.

Kaada punajuuri-kikherneseos toiseen kulhoon ja sekoita joukkoon munat. Murskaa mukaan juusto ja lisää kaprikset. Mausta suolalla ja pippurilla ja muotoile  pihvejä leivinpaperin päälle uunipellille.

Paista 180 asteessa 20-30 minuuttia pihvien paksuudesta riippuen.

Tsatsiki 17 annosta

1-2 kpl tuorekurkkua

1/2 tl suolaa

4 kpl valkosipulinkynttä

1.2 kg turkkilaista jogurttia

6 tl sitruunamehua

reilu ripaus rouhittua mustapippuria

2tl minttua

Huuhtele kurkku ja raasta se karkeaksi. Siirrä kurkkuraaste siivilään ja ripottele päälle suola. Valuta 15–30 minuuttia ja paina kurkusta lusikan avulla lopuksi ylimääräinen neste pois.

Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Sekoita kulhossa kurkkuraaste, valkosipulisilppu ja turkkilainen jogurtti. Mausta sitruunanmehulla, pippurilla ja mintulla.

Anna tsatsikin vetäytyä mielellään muutama tunti jääkaapissa ennen tarjoilua. Tarjoa tsatsiki kasvisruokien, kalan tai lihan lisäkkeenä.

Sipuli: Maatila Olavi Hiltunen

Foccacia 1 kotiuunin pelti

5 dl vettä (n. 42 ast)

1 rkl sokeria

1 pussi kuivahiivaa

½-1 tl suolaa

9-10 dl vehnäjauhoja, puolet durumjauhoja

2 rkl oliiviöljyä (ei pakollinen) 

Pinnalle:

sormisuolaa pari hyppysellistä 

oliiviöljyä (½-1 dl)

1 ruukku tuoretta rosmariinia

kurpitsan siemeniä, oliiveja, kirsikkatomaatteja n. 1-2 dl

Lämmitä vesi 40-42 asteeseen (= reilusti kädenlämpöinen) ja lisää siihen sokeri.

Sekoita kuivahiiva 3 dl jauhoja ja lisää ne vispaten veteen.

Anna seoksen olla lämpimässä, kunnes se alkaa kuplia. (n. 10 min)

Lisää suola ja alusta taikina lopuilla vehnäjauhoilla (n. 5-7 dl) pehmeäksi. (Älä lisää kaikkia jauhoja kerralla, sillä taikinan kuuluu jäädä pehmoiseksi.)

Lisää vielä 2 rkl öljyä ja alusta, kunnes taikina alkaa irrota kulhon seinämistä ja tuntuu kimmoisalle.

Kaada taikina pellille, joka on leivinpaperoitu. Saadaksesi rapean pohjan, levitä öljyä paperille. 

Taputtele taikina tasaiseksi reunoja myöten öljytyin sormin. Käytä jauhoja, jos haluat.

Anna taikinan kohota noin puoli tuntia leivinliinan alla.

Laita uuni kuumenemaan 220 asteeseen ja riivi rosmariinin lehdet irti kovista varsista.Paina taikinaan kuoppia öljytyillä sormilla ja lisää sormisuolaa, oliiviöljyä, kurpitsan siemeniä (tm siemeniä) ja tuoretta rosmariinia pinnalle.

Paista n. 220 ast/15-20 min, kunnes leivän pinta on kauniin ruskea.

Oliiviöljyä kannattaa lorauttaa kerran paiston puolivälissä ja vielä lopussa taikinan pinnalle.

Tyrni-valkosuklaa pannacotta 17 annosta

1l laktoositonta vispikermaa

8rkl sokeria

400g valkosuklaata

3/4dl tyrnitäysmehua

Koristeeksi

kermavaahtoa

tyrnimarjoja tai granaattiomenan siemeniä

Valmistus

yli 60 min

  1. Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Siirrä kattila pois levyltä.
  2. Paloittele suklaa kattilaan. Sekoita tasaiseksi.
  3. Sekoita hieman jäähtyneeseen kermaseokseen tyrnitäysmehu. Jaa seos annoslaseihin. Anna hyytyä jääkaapissa. Koristele annokset esimerkiksi kermavaahdolla ja tyrnimarjoilla tai granaattiomenan siemenillä.

Tyrni: Urho Räsänen harrasteviljelijä Muuruvesi

Lähiruokatreffit ovat olleet erittäin suosituksi osoittautunut tapa kokoontua yhteen hyvän, läheltä tulevan ruoan ääreen. Savolaisuus on makuasia- hanke on laatinut muistilistan siitä, mitä tällaisten treffien järjestäminen voisi pitää sisällään. Jos innostut järjestämään lähiruokatreffit omalla alueellasi, niin voit vilkaista lähiruokatreffien järjestämiseen vinkkejä ja esimerkkejä TÄÄLTÄ


Ylämaan naudanlihakeitto

Kokonaismäärä 5 l

2,5 l vettä

1-1,5 kg perunaa (kuorittuna)

0,5 kg kasviksia: porkkana 200 g, sipuli 100 g, palsternakka 100 g, purjo 50 g, selleri 50 g

1 kg jauhelihaa (rasvaa max.10 %)

2 lihalientä/lipstikkaa

0,5 dl persiljaa silputtuna

4 laakerinlehteä

n. 5-10 mustapippuria

2 tl suolaa

  • Ota Ylämaan naudan jauheliha huoneenlämpöön lämpenemään
  • Kuori ja pilko tuoreet kasvikset (ohjeessa olevat määrät ovat käyttöpainoja, ilman kuoria)
  • Ruskista jauheliha ja sipuli, lisää lihaan suolaa ja mustapippurirouhetta halutessasi
  • Laita vesi kiehumaan
  • Lisää veteen mausteet
  • Lisää kiehuvaan veteen ensin porkkana ja lanttu
  • Lisää 5 min päästä perunat, purjo sekä muut juurekset
  • Lisää jauheliha ja keitä n. 15 min, niin että perunat ovat kypsiä
  • Herkuttele keitto talkkunaleivän kanssa!

Talkkunaleipä (uunipellillinen)

7,5 dl                vettä

1,5 pala            hiivaa

2 tl                    suolaa

1 rkl                  tummaa siirappia

3 dl                   Rantalan talkkunaa

n. 7 dl               vehnäjauhoja

4 rkl                  rypsiöljyä

Pinnalle:

rosmariinia, kuusenkerkkää, timjamia ,

Gourmet suolaa / merisuolaa

2 valkosipulin kynttä, paloina

  1. Sekoita kädenlämpöiseen veteen hiiva, suola ja siirappi
  2. Lisää Jauhot ja öljy
  3. Jätä taikina löysäksi
  4. Kohota n. 30 min
  5. Kaada taikina uunipellille, levittele lusikalla
  6. Kohota vielä 15-20 min
  7. Painele sormella koloja ja lisää hienonnetut valkosipulin kynnet ja rosmariini sekä suola pinnalle
  8. Pinnan voi voidella öljyllä halutessaan
  9. Paista n. 180 asteessa kiertoilmauunissa (kotiuunissa 225) n. 15-20 min

Marja-rahkapiikakka      (uunipellillinen)

7 dl Siilin myllyn lettujauhoja (vehnäjauho + ohrajauho)

3,5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

2 tl soodaa

250g voita/margariinia

Sekoita kuivat aineet keskenään.

Sulata voi.

Lisää voi jauhojen sekaan ja sekoita taikina käsin.

Ota taikinasta 2/3 osaa pohjaan 1/3 osaa pinnalle muruksi.

Pohja

2/3 Murutaikinaa

1   Kananmuna

2dl  kuohukermaa

Lisää pohjataikinaan kananmuna ja kerma.

Levitä piirakan pohjataikina märkää lusikkaa apuna käyttäen pellille.

Täyte

500g maitorahkaa

2      kananmunaa

1,5 dl sokeria

n.300g  marjoja/raparperiä/omenaa

Sekoita maitorahka, munat ja sokeri ja levitä täyte pohjan päälle. Ripottele marjat rahkatäytteen päälle. Lopuksi lisää 1/3muroseoksesta pinnalle ja paista piirakka.

Paista piirakkaa kiertoilma uunissa 175 asteessa, tavallisessa uunissa 220 asteessa n. 30-40 min

Materiaalipankki ja työkaluja viestintään. Koulut, yhdistykset ja erilaiset toimijat voivat käyttää materiaaleja viestiessään tapahtumista.

OTA VIESTINTÄMATERIAALEJA KÄYTTÖÖN TÄSTÄ

Kuvapankki pohjoissavolaisesta lähiruoasta: Ota kuvat käyttöön tästä Kuvapankin kuvia saa käyttää pohjoissavolaisen lähiruoan, tuotteiden- ja elintarvikkeiden, tuottajien sekä yleisesti gastromisten ja lähiruoka-sisältöjen viestinnässä. Kuvia saa käyttää monipuolisesti viestinnässä erilaisissa yhteyksissä - yhdistyksistä pientuottajiin ja aluemarkkinointiin.

Reseptejä voi ladata tästä.


Yhteystiedot

Hannaleena Uhlback-Ropponen

Savolaisuus on makuasia -hankepäällikkö, TKI asiantuntija, Savonia AMK
Hanke päättyy 2021 loppuun
044 785 6021
hannaleena.uhlback-ropponen(at)savonia.fi

Anu Arolaakso

Hankepäällikkö, Savon Ammattiopisto
044 785 4048
anu.arolaakso(at)sakky.fi

Kirsti Oikarinen

Opettaja, Palvelualan Opisto Kuopio
044 035 5682
kirsti.oikarinen(at)paok.fi

Päivi Honkanen

Koulutuspäällikkö, Palveluosaaminen, Ylä-Savon Ammattiopisto
0400 792 836
paivi.honkanen(at)ysao.fi